maanantai 14. lokakuuta 2013

La Finlande me manque!

Salut!

Näin ei pitänyt käydä, eikä minun pitänyt koskaan sanoa näin, mutta kaipaan Suomea! En todellakaan halua palata nyt takaisin Suomeen, mutta kaipaan sieltä monia asioita ja ihmisiä ja haluaisin, että jotkut asiat olisivat täällä toisin. Erityisesti koulu ärsyttää ihan valtavasti! Ei ole mitään tekemistä, ei kirjoja, läksyjä, ei mitään. Istun vain ja "kuuntelen", kun opettaja selittää jotain, mistä en ymmärrä mitään. Eli siis toisin sanoen piirtelen tai kirjoitan jotain mitä mieleen tulee ja odotan tuntien loppumista. Koulupäiväni ovat melko lyhyitä, mutta ei siitäkään voi juuri nauttia, koska joudun kuitenkin odottamaan hostveljeäni, ennen kuin pääsen kotiin.

Kaipaan myös terveellisempiä elämäntapoja. Suomessa harrastin liikuntaa noin 4-5 kertaa viikossa, täällä vain kahdesti. En ole päässyt hevosen selkään yli kahteen kuukauteen, ja se tuntuu ihan kauhealta! Tälle asialle on pakko tehdän jotain. Syön ihan valtavasti joka päivä, ja varsinkin suklaata tulee syötyä aivan liikaa. Se vaan on niin hyvää! Onneksi perheeni laittaa kuitenkin illalliselle ihan oikeaa ruokaa, mitään eineksiä tai pikaruokaa täällä ei kuitenkaan syödä. Paitsi ne koulun kolmen juuston paninit, jotka on vaan niin hyviä!

Kaikista eniten kaipaan kuitenkin vapautta. Eihän minua täällä mihinkään koppiin ole lukittu, mutta vapaus ei ole samanlaista kuin Suomessa. Olen tottunut siihen, että voin mennä ja tulla miten haluan ja tehdä mitä haluan. Täällä täytyy aina kysyä kaikkeen lupa, eivätkä asiat ole niin yksinkertaisia. En haluaisi asua loppuelämääni Ranskassa eläen tällä elämäntyylillä. Voisin kuitenkin asua Ranskassa suomalaisena, jolloin voisin oman makuni mukaan sekoittaa suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin parhaat puolet.

Ilmatkin ovat täällä jo vähän jäähtyneet. Helteitä ei ole enää ollut, vaan mittarin lukemat ovat olleet parhaimmillaan noin 20 asteessa. Aamut ovat edelleen jäätävän kylmiä, voi hyvinkin olla alle 10 astetta. Syksyn tulon huomaa selvästi paikallisten pukeutumisesta. Hostveljeni laittaa aamulla takin päälle, hostisäni ei enää kulje shortseissa ulkona ja bussipysäkillä seisovalla pojalla on päällä huppari lyhythihaisen paidan sijaan. Eilen oli siis jo korkea aika pyytää äitiä lähettämään villakangastakki Suomesta!

On täällä myös jotain kivaa ja erilaista tapahtunut, ei elämä oikeasti niin kauheaa ole. Viime keskiviikkona kävimme perheen ystävien viinitilalla, koska siellä on nyt sadonkorjuu menossa. Olen aina luullut, että viinirypäleet poimitaan käsin, mutta siihenkin on näköjään olemassa kone. Tämä kone ajelee pensaiden välissä, ja kerää viinirypäleet ihan valtavan nopeasti! Pääsin jopa ajelulle sillä, oli ihan jännää :D

DSC03625

DSC03631

Viikonloppuna lähdimme reissuun kohti etelää perheeni asuntoautolla. Perjantai-ilta ja lauantaiaamu menivät ajaessa ja päivällä saavuttiin Espanjan rajalle. Siellä kaikki on halvempaa, ja siksi perheeni käykin ostamassa siellä isoja eriä kaikenlaista tavaraa. Ajoimme Le Pays Basque- nimisen alueen eli Baskimaan läpi, ja voi niitä maisemia! Ihania kyliä, ihania taloja ja taustalla näkyi Pyreneiden vuoristo. En edes yrittänyt kuvata auton ikkunasta, mutta vinkkinä kaikille, että tuolla kannattaa käydä! Voisin vaikka muuttaa asumaan niihin maisemiin! Lauantai-iltana ajeltiin Mimizan- nimiseen kylään, joka sijaitsee Atlantin rannalla. Siellä on kesällä paljon turisteja, mutta nyt oli jo melko hiljaista. Kävimme kävelyllä kylässä ja merenrannalla, ja maisemat olivat hienot täälläkin, eivät tosin voittaneet Baskimaata. Mitään sen kummempaa ohjelmaa ei ollut, söimme tietysti pitkään kuten aina viikonloppuisin.

DSC03647

DSC03650 

DSC03655

Kahden reissussa vietetyn yön jälkeen palasimme kotiin sunnuntai-iltana. Ensimmäinen yö asuntoautossa oli lievästi sanottuna kylmä, koska unohdimme laittaa lämmityksen päälle. Muuten oli mukava reissu, ja oli kivaa nähdä uusia paikkoja Ranskasta. Nyt on enää kolme päivää koulua jäljellä, sillä perjantaina alkaa kahden viikon loma!

À bientôt!

2 kommenttia:

  1. Voin niin samaistua noihin fiiliksiin, että tavallaan kaipaa Suomeen, mutta ei kuitenkaan haluaisi sinne. Mä oon ite aikoinaan ollut lukiovaihdossa Tanskassa ja nyt oon sitten korkeakouluvaihdossa Espanjassa. Mä oon ollut täällä Espanjassa nyt vähän päälle kuukauden ja nyt alkaa tulla semmonen olo, että kaipaa kavereita, perhettä, lemmikkejä, koulua, suomen kieltä, suomalaista ruokaa.. Koulussa en meinaa ymmärtää mitään, kukaan ei ymmärrä mua ja mä en ymmärrä ketään. Olo on välillä tosi turhautunut ja nyt kun mä oon tässä vielä sairastellut paljon niin koko ajan on enemmän semmoinen olo, että voi kun olisi kiva olla Suomessa. Ja täälläkin alkaa olla aamut ihan järkyttävän kylmiä.. Tai musta ainakin tuntuu, että mä meinaan aamusin aina jäätyä, kun on niin kylmä! :D

    Mutta tsemppiä sulle sinne, kokemuksesta voin sanoa, että kyllä se ajan kanssa helpottaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan että ikävä Suomeen helpottaa. Onneksi koulussani on muitakin vaihtareita, yhdessä kyllä selviämme vaikeistakin ajoista! Tsemppiä myös sinne Espanjaan :)

      Poista