Maaliskuista Libournea
Salut!
Tänään sunnuntaina on 208. päiväni Ranskassa ja sunnuntaina 29. kesäkuuta, tasan kolmen kuukauden päästä, lähden Pariisiin. Kolmen kuukauden ja neljän päivän päästä olen jo Suomessa. En ole koskaan ollut niin tietoinen päivistä ja ajan kulumisesta kuin täällä ollessani. Mutta tiedän, etten ole ainoa vaihtari, joka laskee päiviä. Niitä kuulemma laskee myös äiti Suomessa. Haluan tietää, milloin pääsen taas kotiin ja samalla järkyttyä siitä, kuinka vähän aikaa on enää jäljellä.
Teatterista Bordeaux'sta
Tämä päivä on kulunut tuskaisen hitaasti, ja olen vieläkin väsynyt eilisiltaisen 17 hengen illallisen jäljiltä. Voi sitä ruuan ja melun määrää! Nukkumaan pääsin yhden maissa heti sen jälkeen, kun nukahdin ruokapöytään. Huomenna alkaa taas koulu ja tavallinen arki jatkuu. Luokkani on ihan mahtava ja kouluun on kiva mennä. Viime viikkoina olen tutustunut muutamiin ihan mahtaviin ihmisiin. Ihanimpiin ihmisiin, joita ole täällä tavannut. Harmi, että on enää niin vähän aikaa. Täytyy vaan yrittää saada siitä vähästäkin irti kaikki mahdollinen.
mullakin äiti laskee päiviä, ja lähen suomeen muute iha vähän sua aikasemmin! :) on se hurjaa et kohta tää on jo ohi mut 3 kk nautittavana vielä onneksi
VastaaPoistaMääki laskin päiviä siellä ollessa! Mulla oli kalenterissa lähtölaskenta merkitty jokaiselle päivälle erikseen! On se hassua, miten sieltä niin kaipaa kovasti takaisin vaikkei oikeastaan haluaisi niin kovasti lähteä... Ja sitten kun on täällä niin kaipaisi niin takaisin elämään sitä vaihtarin huoletonta elämää ("ai sori, en mää ymmärtänyt, mä oon vaihtari") ;D
VastaaPoista