La semaine des voyages

Bonjour à tous!

Viimeksi muistaakseni mainitsinkin, että meidän kouluun tuli viikoksi ryhmä espanjalaisia, joiden kanssa teemme kolme retkeä tällä viikolla. Nyt nuo kolme retkipäivää on takana ja voin kyllä sanoa, että olivat parhaimpia päiviä täällä Ranskassa! Kerron nyt kahdesta ensimmäisestä päivästä ja kolmannesta vähän myöhemmin, ettei tule liikaa kaikkea yhteen postaukseen.

Maanantaiaamuna oltiin yhdeksään asti normaalisti tunneilla, kunnes sitten lähdettiin ajamaan bussilla kohti Arcachonin kylää. Se sijaistsee vähän Bordeaux'ta etelämpänä ja ajomatkaa oli Libournesta noin puolitoista tuntia. Perillä meitä odotti lämmin ilma ja pilvetön taivas. Kävelimme rantakadulla ja otimme kuvia ja söin myös kesän? ensimmäisen jäätelön! Hyvää oli, mutta sai kyllä siihen hintaan ollakin!

 

Keväisen Arcachonin rantakatua. 

Paikallinen kasino

Sieltä sitten hypättiin taas bussiin ja ajettiin ehkä vartin verran seuraavaan kohteeseen eli hiekkadyyneille. Dune du Pyla on Euroopan suurin hiekkadyyni, jolla on Wikipedian mukaan korkeutta 110 m. Ennen sitä kuitenkin syötiin lounasta piknik-tyyliin puistoalueella ja kierreltiin turistikrääsäkauppoja. Hostisä oli aiemmin kertoillut minulle, kuinka raskasta sinne dyynin päälle kiipeäminen on. Siitä huolimatta yllätyin siitä, miten raskasta se oikeasti oli. Kyllä oli voittajafiilis, kun sinne ylös asti pääsi!

Dyynin juurella

Mutta kiipeäminen todella kannatti, koska maisemat olivat mitä mahtavimmat. Kuvia otettiin taas kamerat täyteen, vaikka tuuli tekikin siitä vähän hankalaa. Kotona kun niitä kuvia katselin, niin melkein kaikissa on jollakin hiukset naaman edessä. Viimeisenä oli kuitenkin se paras osuus eli laskeutuminen. Sen voi tietysti tehdä myös tylsästi kävelemällä, mutta suosittelen juoksemista. Sitä hauskuutta ei voi sanoin kuvailla, se täytyy itse kokea! Kahdesti kaaduin, toisen kerran naamalleni, mutta tuo oli silti ehkä paras juttu, mitä olen Ranskassa ollessani tehnyt. Sieltä sitten palattiin takaisin koululle ja reissu oli varsin onnistunut.

Tiistaiaamuna lähdettiin taas yhdeksän maissa liikkelle ja tällä kertaa Rauzanin kylään. Porukka jaettiin kahtia ja meidän ryhmämme lähti ensimmäisenä tutustumaan Rauzanin linnaan. Valokuvatessa meni puolet oppaan selityksestä ohi, mutta linna on rakennettu muistaakseni joskus 1200-luvulla. Ranskan vallankumouksen aikaan (1789) se oli kuitenkin vaurioitunut tosi pahasti ja oli nyt jo aika raunioina. Linnan tornissa oli neljä kerrosta ja kiipesimme katolle asti. Kierreportaat olivat aivan järkyttävän kapeat ja ahtaat, mutta hengissä selvittiin. Ylhäältä näkyi kivat maisemat
ympäröivään kylään.

 

Rauzanin kylää

Linnan jälkeen mentiin päivän toiseen kohteeseen eli tippukiviluolaan. Sitä varten varustauduttiin pitkävartisilla kumppareilla ja otsalampullisella kypärällä. Alhaalla oli vettä korkeimmillaan ehkä 15-20 cm. Luolasto oli paikoin tosi matala ja kapea ja kypärästä todellakin oli hyötyä, koska kolauttelin jatkuvasti päätäni johonkin. En ollut koskaan ennen käynyt tuollaisessa paikassa, joten kokemus oli kyllä mielenkiintoinen. Tiistain retki kesti vain puoli päivää, minkä jälkeen palattiin koululle. Tunnollisena vaihtarina erehdyin menemään johonkin kahden tunnin konferenssiin, jonka puolet porukasta skippasi. Noh, sainpahan ainakin nukuttua.

Keskiviikkona siis vielä tehtiin yksi reissu, mutta siitä voisin yrittää kirjoitella vaikka huomenna. Toivottavasti joku jaksoi lukea, vaikka tästä nyt vähän pitkä tulikin :D

À bientôt!